page_banner

uutiset

Tekstiili- ja vaatetusmarkkinoiden nykyisen kulutustilanteen analyysi Euroopan unionissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Euroopan unioni on yksi Kiinan tekstiiliteollisuuden tärkeimmistä vientimarkkinoista.Kiinan EU:hun suuntautuvan tekstiili- ja vaatetusviennin osuus koko teollisuudesta saavutti vuonna 2009 huippunsa, 21,6 %, ylittäen mittakaavassa Yhdysvallat.Myöhemmin EU:n osuus Kiinan tekstiili- ja vaateviennistä pieneni vähitellen, kunnes ASEAN ohitti sen vuonna 2021, ja osuus oli pudonnut 14,4 prosenttiin vuonna 2022. Vuodesta 2023 lähtien Kiinan tekstiili- ja vaatetusviennin laajuus oli Euroopan unioni on jatkanut laskuaan.Kiinan tullitietojen mukaan Kiinan tekstiilien ja vaatteiden vienti EU:hun oli tammi-huhtikuussa 10,7 miljardia dollaria, mikä on 20,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja viennin osuus koko teollisuudesta on laskenut 11,5 prosenttiin. .

Iso-Britannia oli aikoinaan tärkeä osa EU:n markkinoita, ja se sai virallisesti päätökseen Brexitin vuoden 2020 loppuun mennessä. Brexitin jälkeen EU:n tekstiilien ja vaatteiden kokonaistuonti on pienentynyt noin 15 %.Vuonna 2022 Kiinan tekstiili- ja vaatevienti Isoon-Britanniaan oli 7,63 miljardia dollaria.Tammi-huhtikuussa 2023 Kiinan tekstiilien ja vaatteiden vienti Isoon-Britanniaan oli 1,82 miljardia dollaria, mikä on 13,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tästä vuodesta lähtien Kiinan tekstiiliteollisuuden vienti EU:hun ja Englannin markkinoille on vähentynyt, mikä liittyy läheisesti sen makrotaloudelliseen kehitykseen ja tuontihankintoihin.

Kulutusympäristön analyysi

Valuuttakorkoja on nostettu useaan otteeseen, mikä on pahentanut taloudellista heikkoutta, mikä on johtanut heikkoon henkilökohtaisten tulojen kasvuun ja epävakaaseen kuluttajapohjaan.

Vuodesta 2023 lähtien Euroopan keskuspankki on nostanut korkoja kolme kertaa, ja viitekorko on noussut 3 prosentista 3,75 prosenttiin, mikä on merkittävästi korkeampi kuin vuoden 2022 puolivälissä nollakorkopolitiikka;Myös Englannin keskuspankki on nostanut korkoja kahdesti tänä vuonna, ja viitekorko on noussut 4,5 prosenttiin, molemmat ovat korkeimmillaan sitten vuoden 2008 kansainvälisen finanssikriisin.Korkojen nousu kasvattaa lainakustannuksia rajoittaen investointien ja kulutuksen elpymistä, mikä johtaa talouden heikkouteen ja henkilökohtaisten tulojen kasvun hidastumiseen.Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä Saksan BKT laski 0,2 % edellisvuodesta, kun taas Ison-Britannian ja Ranskan BKT kasvoi vain 0,2 % ja Ranskan 0,9 % vuoden takaisesta.Kasvuvauhti hidastui 4,3, 10,4 ja 3,6 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.Ensimmäisellä vuosineljänneksellä saksalaisten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat 4,7 % vuodentakaisesta, brittiläisten työntekijöiden nimellispalkat nousivat 5,2 % vuodentakaisesta, mikä on 4 ja 3,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vastaavasti. viime vuonna, ja ranskalaisten kotitalouksien todellinen ostovoima laski 0,4 % kuukausitasolla.Lisäksi brittiläisen Asadal-supermarketketjun raportin mukaan 80 % brittitalouksien käytettävissä olevista tuloista laski toukokuussa ja 40 % brittitalouksista joutui negatiiviseen tulotilanteeseen.Todelliset tulot eivät riitä laskujen maksamiseen ja välttämättömyyksien kulutukseen.

Kokonaishinta on korkea, ja vaatteiden ja vaatetustuotteiden kuluttajahinnat vaihtelevat ja nousevat, mikä heikentää todellista ostovoimaa.

Likviditeetin ja toimitusvajeen kaltaisten tekijöiden vaikutuksesta Euroopan maat ovat yleensä kohdanneet vakavia inflaatiopaineita vuodesta 2022 lähtien. Vaikka euroalue ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat usein nostaneet korkoja vuodesta 2022 lähtien hillitäkseen hintojen nousua, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan inflaatiovauhti on äskettäin pudonnut yli 10 prosentin huippupisteestään vuoden 2022 jälkipuoliskolla 7 prosenttiin 9 prosenttiin, mutta se on silti selvästi normaalia, noin 2 prosentin inflaatiotasoa korkeampi.Korkeat hinnat ovat merkittävästi nostaneet elinkustannuksia ja hillinneet kulutuskysynnän kasvua.Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä saksalaisten kotitalouksien loppukulutus pieneni prosentin edellisvuodesta, kun taas brittiläisten kotitalouksien todelliset kulutusmenot eivät lisääntyneet;Ranskalaisten kotitalouksien loppukulutus väheni 0,1 % kuukaudessa, kun taas henkilökohtaisen kulutuksen määrä hintatekijöitä pois lukien laski 0,6 % kuukaudesta.

Vaatteiden kulutushintojen näkökulmasta Ranska, Saksa ja Iso-Britannia eivät vain vähentyneet asteittain inflaatiopaineiden hiljentyessä, vaan osoittivat myös vaihtelevaa nousua.Kotitalouksien heikon tulonkasvun taustalla korkeat hinnat estävät merkittävästi vaatteiden kulutusta.Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä kotitalouksien vaatteiden ja jalkineiden kulutusmenot kasvoivat Saksassa 0,9 % vuodentakaisesta, kun taas Ranskassa ja Isossa-Britanniassa kotitalouksien vaatteiden ja jalkineiden kulutusmenot laskivat 0,4 % ja 3,8 % vuodentakaisesta. , ja kasvuvauhti laski 48,4, 6,2 ja 27,4 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.Maaliskuussa 2023 vaatteisiin liittyvien tuotteiden vähittäismyynti Ranskassa laski 0,1 % vuodentakaisesta, kun taas huhtikuussa vaatteisiin liittyvien tuotteiden vähittäismyynti Saksassa laski 8,7 % vuodentakaisesta;Ensimmäisen neljän kuukauden aikana vaatteisiin liittyvien tuotteiden vähittäismyynti Isossa-Britanniassa kasvoi 13,4 % vuodentakaisesta, hidastuen 45,3 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.Jos hinnankorotuksia ei oteta huomioon, varsinainen vähittäismyynti on periaatteessa nollakasvua.

Tuontitilanneanalyysi

Tällä hetkellä tekstiilien ja vaatteiden tuontimäärä EU:n sisällä on kasvanut, kun taas ulkomainen tuonti on vähentynyt.

EU:n tekstiili- ja vaatetustuotteiden kulutusmarkkinakapasiteetti on suhteellisen suuri, ja EU:n itsenäisen tekstiili- ja vaatetusalan asteittainen vähenemisen vuoksi ulkomainen tuonti on EU:lle tärkeä tapa vastata kulutuskysyntään.Vuonna 1999 ulkomaisen tuonnin osuus EU:n tekstiili- ja vaatetusalan kokonaistuonnista oli alle puolet, vain 41,8 %.Siitä lähtien osuus on kasvanut vuosi vuodelta, yli 50 prosenttia vuodesta 2010, kunnes se putoaa jälleen alle 50 prosenttiin vuonna 2021. Vuodesta 2016 lähtien EU on tuonut joka vuosi yli 100 miljardin dollarin arvosta tekstiilejä ja vaatteita ulkopuolelta. jonka tuonnin arvo oli 153,9 miljardia dollaria vuonna 2022.

Vuodesta 2023 lähtien tuontitekstiilien ja -vaatteiden kysyntä EU:n ulkopuolelta on laskenut, kun taas sisäkauppa on jatkanut kasvuaan.Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ulkomailta tuotiin yhteensä 33 miljardia dollaria, mikä on 7,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja osuus on laskenut 46,8 %:iin;Tekstiilien ja vaatteiden tuonnin arvo EU:n sisällä oli 37,5 miljardia dollaria, mikä on 6,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin.Maittain tarkasteltuna Saksan ja Ranskan tekstiilien ja vaatteiden tuonti EU:sta kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 % ja 10,3 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun taas tekstiilien ja vaatteiden tuonti EU:n ulkopuolelta väheni 0,3 %. % ja 9,9 % edellisvuodesta.

Tekstiilien ja vaatteiden tuonnin lasku Euroopan unionista Isossa-Britanniassa on huomattavasti pienempi kuin tuonti EU:n ulkopuolelta.

Ison-Britannian tekstiilien ja vaatteiden tuonti on pääasiassa EU:n ulkopuolista kauppaa.Vuonna 2022 Iso-Britannia toi yhteensä 27,61 miljardia puntaa tekstiilejä ja vaatteita, joista vain 32 % tuotiin EU:sta ja 68 % EU:n ulkopuolelta, mikä on hieman vähemmän kuin vuoden 2010 huippu, 70,5 %. Tietojen mukaan Brexitillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison-Britannian ja EU:n väliseen tekstiili- ja vaatekauppaan.

Tammi-huhtikuussa 2023 Iso-Britannia toi yhteensä 7,16 miljardia puntaa tekstiilejä ja vaatteita, josta EU:sta tuotujen tekstiilien ja vaatteiden määrä väheni 4,7 % vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. EU:n ulkopuolelta laski 14,5 % vuoden takaisesta ja myös tuonnin osuus EU:n ulkopuolelta laski 3,8 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 63,5 prosenttiin.

Viime vuosina Kiinan osuus EU:n ja Britannian tekstiili- ja vaatetusalan tuontimarkkinoilla on laskenut vuosi vuodelta.

Ennen vuotta 2020 Kiinan osuus EU:n tekstiilien ja vaatteiden tuontimarkkinoista saavutti huippunsa, 42,5 % vuonna 2010, ja on sen jälkeen laskenut vuosi vuodelta 31,1 prosenttiin vuonna 2019. COVID-19-epidemia laukaisi kysynnän nopean kasvun Euroopan unionin naamarit, suojavaatteet ja muut tuotteet.Epidemioiden ehkäisymateriaalien massiivinen tuonti nosti Kiinan osuuden EU:n tekstiilien ja vaatteiden tuontimarkkinoista korkeimmalle, 42,7 prosenttiin.Siitä lähtien, kun epidemian ehkäisymateriaalien kysyntä on kuitenkin laskenut huipultaan ja kansainvälisen kaupan ympäristö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi, Kiinan viemien tekstiilien ja vaatteiden markkinaosuus Euroopan unionissa on palannut alaspäin saavuttaen 32,3 % vuonna 2022. Vaikka Kiinan markkinaosuus on laskenut, kolmen Etelä-Aasian maan, kuten Bangladeshin, Intian ja Pakistanin, markkinaosuus on kasvanut eniten.Vuonna 2010 kolmen Etelä-Aasian maan tekstiili- ja vaatetustuotteiden osuus EU:n tuontimarkkinoista oli vain 18,5 %, ja vuonna 2022 tämä osuus kasvoi 26,7 prosenttiin.

Sen jälkeen kun ns. "Xinjiang Related Act" Yhdysvalloissa tuli voimaan, Kiinan tekstiiliteollisuuden ulkomaankauppaympäristö on muuttunut monimutkaisemmaksi ja ankarammaksi.Syyskuussa 2022 Euroopan komissio hyväksyi ns. pakkotyökieltoehdotuksen, joka suositteli EU:ta ryhtymään toimenpiteisiin pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden käytön kieltämiseksi EU:n markkinoilla.Vaikka EU ei ole vielä ilmoittanut luonnoksen edistymisestä ja voimaantulopäivästä, monet ostajat ovat sopeuttaneet ja pienentäneet suoraa tuontiaan riskien välttämiseksi, mikä saa kiinalaisia ​​tekstiiliyrityksiä epäsuorasti lisäämään tuotantokapasiteettiaan ulkomailla, mikä vaikuttaa kiinalaisten tekstiilien suoran viennin mittakaavaan ja vaatetus.

Tammi-huhtikuussa 2023 Kiinan markkinaosuus Euroopan unionista tuoduissa tekstiileissä ja vaatteissa oli vain 26,9 %, laskua 4,1 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja kolmen Etelä-Aasian maan kokonaisosuus ylitti 2,3 %. pisteitä.Kansallisesta näkökulmasta Kiinan osuus Euroopan unionin tärkeimpien jäsenmaiden Ranskan ja Saksan tekstiilien ja vaatteiden tuontimarkkinoilla on laskenut, ja myös Ison-Britannian tuontimarkkinoilla Kiinan osuus on osoittanut samaa kehitystä.Tammi-huhtikuussa 2023 Kiinan viemien tekstiilien ja vaatteiden osuus Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian tuontimarkkinoista oli 27,5 %, Saksan 23,5 % ja 26,6 %, laskua 4,6 %, 4,6 % ja 4,1 %. pistettä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.


Postitusaika: 17.7.2023